keskiviikko 10. elokuuta 2016

Saatko sillon ylittää kadun, kun silmäni on vihreä?


Tervetuloa kylmä. Minä olen valmis!

Jotta ensi talvena Raituliini saisi vähän lepoa, olen nyt urakoinut joitakin pipoja ja muita talvisia asusteita. 


Hyvin yksinkertainen pipo, nimeltään Simple slouch hat  syntyi yhdessä illassa paksusta langasta. Sain (otin?) joskus tuhat vuotta sitten mutsilta Malabrigon superwash worsted lankaa. Tätä ei jostain syystä enää tehdä... Olisikohan tähän uponnut jotakin nelisenkymmentä grammaa..?


Pipo sai kaverikseen kämmekkäät. Malli on Raverlyssä ilmainen ja on nimeltään Great Weekend mitts . Mallista muuten, mutta jätin nappilistan tekemättä. Nää istuu käteen tosi hyvin, kiitos pienen puotoilun. Eivät sitten lurpsaa.
Olen aiemmin ollut vähän skeptinen tällaisten kämmekkäiden kanssa. Mitä näistä on muka hyötyä? Noh, näin kosketusnäyttöruutujen aikaan ovatkin varsin hyvät sade säällä Pokemoneja metsästäessä :D


Lankana (maailman surkeinta) Viking garnin Villeä, sekä Madame tricoten Gold Batik lankaa. Itseasiassa näitä kämmekkäitä on kolme kappaletta. Nimittäin vihreiden välissä oli vaaleampi vihertävänsininen osio. Kukahan neulois sen neljännen..?

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Pakkasaamuna paleltaa

Ystävätär piti juhlat jokin aika sitten. 
Kysyin olisiko hänellä jotakin puutetta esim villasukista. Villasukkia kuulemma on - kiitos mummon - mutta lapasista on pulaa. 
Selvä se.


Kysyessäni puute asiaa juhliin oli aikaa kolmisen viikkoa. Tapani mukaan ryhdyin lahja neulontaan noin kolme päivää ennen juhlia. Olin kuitenkin jo kaivellut stashini sekä Raverlyn. Puolet valmiina siis. 
Päädyin tekemään hänelle Novitan perus ohjeella lapaset intialaisella peukalolla. Silmukoita loin muistaakseni ekaksi Naisen koon verran (40s), mutta totesin lopputuloksen olevan aivan liian suuri. Onneksi ohje oli kaavoitettu vielä lapsen koolle (32s). Niilläpä sitten mentiin.
Lankana Novitan Puroa (jota näytää olevan stashissani runsaasti.. vaikkakin täyttä kerää ei varmaan ole yhtäkään..) ja Rintalan tilan Iivaria.
Muuta kuvaa näistä lapasista en saanutkaan napattua. Mustaa, synkkää, oma käsi.

Samoilla vauhdeilla tein itsellenikin lapaset. 
Näihin käytin peruskaavana Sydänmaa-lapasia.


Nämä raidoitin kahdella purolla. Tuli melko vinkeät.


En tiedä mitä toisen käden kärjessä tapahtui. Olin tekevinäni samalla tavalla...

Luulen, että seuraavat voisi tehdä vielä numeroa pienemmällä. Kuten kuvasta näkyy, ranne osio on omaan handuun hieman turhan löysä. 
Toisaalta, jos joustinta jatkaisi vielä pidemmälle..hmm..
Lapasia tulee siis vielä lisää.

torstai 30. kesäkuuta 2016

Glittenit

Koska Suomen kesä on lyhyt ja vähä luminen, innostuin neulomaan lapasia.


Alkuun niitä voisi luullakin ihan tavallisiksi lapasiksi, kunnes..


..FÄDÄÄ! 
Ne ovat Glittenit! 


Lankana käytin Novitan Nallea värissä sinappi. 
Lapaset suorastaan elnsivät puikoilta. Ihan outoa, kun viimeaikoina on tullut tehtyä palmikoita pääasiassa villapaitoihin. Niissähän kierrokset ovat huomattavasti pidempiä. Näissä sai kokoajan olla nostamassa ruutua ylöspäin.
Syksymmällä sitten nähdään miten nämä toimii. Voisin kuvitella että ovat melko oivalliset pyörällä kulkiessa..kun ei tuota auton ohjausta meillä oikein kukaan osaa.

perjantai 24. kesäkuuta 2016

Meh

Toukokuussa alkoi Tuin kutomon Cookie A kal. Päätin neuloa (tietääkseni) ensimmäisen tädin ohjeen ikinä. Langaksi valitsin stashin iäkkäämmästä päästä olevan langan. 
Posottelin menemään Pomatuksia. Pomssut olikin jo hyvästi yli kantapään, kunnes huomasin tehneeni virheen. Perkele. 
Ei tätiä neulojalle.

Lanka purkuun ja uutta mallia kehiin.

Tilasin joskus, hmm, ehkä kaksi vuotta sitten Amazonista Interwawen 25 sukkamallia sisältävän kirjasen. Jostain syystä yhtäkään mallia en ole neulonut...ennen näitä! 


Diagonal cross-rib socksit päätyivät puikoille. 
Lankana Piratenwollen sukkalankaa.


En oikein osaa sanoa tykkäänkö näistä. Mallista tykkään ehdottomasti, mutta tuo lanka... Pomatuksissa tuli niin nätisti raidalliset. 
No, tulipa tehtyä.

perjantai 17. kesäkuuta 2016

Paksukainen



Värjäsin joskus aaaaikoja sitten lankaa. Valkoista Novitan Tempoa. 
Vyyhdit on odotelleet vinttikomerossa neuloontumista. 
Kuten jo aiemmin sanottu, olen kovasti katsellut neulepodcasteja. Tilly Troutin vinkillä päädyin ihmettelemään Woolly Warmheadin pipomalleja.


Dylan's beanietä ajattelin Sulolle. Odotellessa sopivaa riehakkaan mustaa paksua merinolankaa neulaisin itselleni Dylanin.


Malli on kiva, koska se aloitetaan ylhäältä. Paksuilla vehkeillä tehtynä tämän saa punnerrettua muutamassa tunnissa. Lankaa meni hieman alle 100m.

Kyllä kelpaa juhannusta nyt vietellä.



sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Niitty vihrein mun mielessäni on

Mä olen saanut uuden ystävän. Ystävän, joka asrvostaa käsitöitä ja on itsekin hiljattain ottanut virkkuukoukun kauniiseen käteensä.
Neulojan ystävillä täytyy tietenkin olla jotain neulottua. 

Muistaakseni jouluna Nancy Whitman lahjoitti Raverlyssa yhden vapaa valintaisen neuleohjeen. Olinkin jo kauan ihaillut Piet on Point huivia. Tilaisuuden tulle nappasin ohjeen itselleni lahjaksi.


En ole ehkä ikinä ollut näin suunnitelmallinen. Muutaman päivän ajan nimittäin pyörittelin erilaisia väriyhdistelmiä paperilla. Tiesin että, saajan tykkäyslistalla on vihreät, lilat, keltaiset, ruskeat...eli maanläheiset värit. Mun Holst stashista löytyikin sopivasti kolmea eri vihreän sävyä sekä siskolta anastettua (ilmeisesti) Handun glitteristä huivilankaa. En jaksanut välittää siitä, että langat olivat aavistuksen eri paksuisia. 


Väreinä Holstilta: Oxford (musta), Pea green, Calypso ja Dark apple. Lilan kimallus ei ole kovin suurta, mikä on tässä tapauksessa hyvä. En nimittäin tiedä saajan suhdetta kimallukseen. Kuitenkin lanka kivasti vähän helkkää.


Lopputulos on valtava! Valtavan hyvä! En ole tätä vielä hänelle antanut, mutta uskon että tykkää! Minä ainakin tykkään.

ps. Parasta nyt:


sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Kaipuu jonnekin jota ei ole

Innostuin tekemään huivin. Niitä en olekaan pitkäään aikaan neulonut.


Hiraethin sai ladattua talvella muutaman päivän ajan ilmaisiksi.
Lankana käytin Holstin coastia väreissä Harbour ja warm brown, vihreä supertoft uldia värissä pea green. Lankaa yhteensä n. 150g. Keveä on, vaikka koko on naurettava. 
Holsti väköjään venyy ja paukkuu. Pituutta huivilla on noin neljä mertiä, syvyyttä n. metrin verraan. Malli kuvassa 158cm. 



Huivi meneekin kaulan ympäri mukavan monta kierrosta. Tätäkin ajattelin pitää kevät säissä nahkatakin kanssa. Lämpöä tosin on nyt vajaa +20c, joten...